I'm sick.

Paska. 

En tykkää olla sairas. Tai no, onhan se ihan kivaa ku sitten ei tarvitse itse tehä mitään ja ihan luvan kanssa. Mutta juuri nyt kun tänäänkin olisi ollut kahdet kestit eri kaveriporukoiden kanssa jonne oisin halunnu mennä ja toisia oon jo oottanu niin kovin. :( Onneksi on halloween tulossa niin ehkä jotain korvaavia bileitä on tiedossa... Mutta silti! Olo ei oo onneksi mikään maailman kamalin - on sitä pahempaakin ollu ! Viimeksi kiinassa en pystynyt kunnolla liikkumaan, hengittämään enkä syömään viikkoon. Laihduin varmaan silloin ainakin sen viisi kiloa, posket lommoilla ja silleen. Eli siihen verrattuna oon ihan elämäni kunnossa tällä hetkellä. 

Vanhempani kävivät sitten tuomassa mulle heseä ja suklaata ja jotain ruokaakin ja lähtivät vielä hakemaan mulle lääkkeitäkin. Pyysin äitiä ostamaan mulle rillit huurussa toisen tuottiksen, mutta äiti yllättikin mut kolmella uudella tuottiksella. ♥ Eli mun ei tarvi poistua talosta vähään aikaan.

Mun opintolainakin tuli, mutta nyt en pääse ees ostamaan asioita jotka on ollu jo vähän aikaa mun ostoslistalla. Mutta koska oon shopaholic niin täyttelen just pitkästä aikaa tilausta yesstylessa. :--) Mulla on yks käyttämätön kuponki niin ajattelin sen käyttää.

Ja koska kukaan ei oo varmaan huomannu niin sanonpahan vain, että ulkona on lunta. Oikeesti, elän täällä verhot aina kiinni koska tiedän, että Katiska ja sen porukat varmasti stalkkaa mua (vitsi vitsi, mut seriously) niin sain itse tietää vasta facebook spämmien avulla, että ulkona on lunta. Olin vain, että höpsis en mä oo nähny mitää. Menin sitten avaamaan parvekkeen oven, tuijotin järkyttyneenä pihalle muutaman sekunnin ja suljin oven. Nyt leikin, että en nähnyt mitään. Mutta lunta se oli. Totisesti.

Can You Feel My Heartbeat?

Helsingin reissu takana ja KDC koettu. Fiilikset on kyl tosi hyvät ja oli kivaa nähä Nikkeä ja piiitkästä aikaa mun serkkua. :--) Vaikkakin vain nopeasti. Noh, ehkä tässä joulun alla kerkeis käymää jonku viikonloppureissun Tukholmassa sitten... ♡

Lähdettiin reissuun Elisan ja Helin kanssa ihanasti bussilla ensin Kokkolaan, jossa oli nopea (donitsien) shoppailutauko sekä bussin vaihto, ja sitten siitä seinäjoelle jossa vaihdettiin junaan. Hirveän pitkä ja uuvuttava matka, mutta onneksi mahtava matkaseura ja insideläppää varmaan 50 vuodeksi eteenpäin.

Helsingissä sitten käytiin nakkaa kamat majapaikkoihimme - minä ja Elisa Niken luokse, josta napattiin sitten Nikke meidän mukaan - ja jatkettiin Korea Houseen syömään. Ei voi muuta sanoo ku omnomnom. Oon vaan kerran elämässäni syöny korealaista ruokaa ja sekin oli joskus Pekingissä kun yövyttiin kaverin kanssa lentokentällä ja elettiin lentokenttäravintoloiden ruuilla, ja siellä oli tosiaan sit korealainen ravintola. En tosin enään muistanu miltä se maistu, mutta ihan helvetin jännältä kuitenkin.
Ruoka oli tosiaan aivan ihanaa ja henkilökunta vielä ihanampia ja jos ois kerennyt niin oltais kyllä menty heti uudestaan. Enskerralla sitten. :) (Siellä oli KDC mainos. Hih.) 

Sunnuntai 13.10 : KDC !

Vaikka oltiinkin ihan socially awkward niin meillä oli henkisesti omissa pienissä mielissämme tosi kivaa ja kanssakilpailijat oli tosi mukavia ja jee.
Mua ei itseasiassa yhtään stressannu enää sunnuntaina. Mulla oli vaan ollu niin paska tuuri parin viikon ajan mukaanlukien vielä kisaa edeltävän päivän, jolloin kaaduin portaissa ja loukkasin jo kertaalleen loukanneeni polven. :c Mutta sunnuntaina vain naureskelin muiden hermoiluille ja itse olin cool koko päivän.
Lavatreeneissä jopa jännitti, mut sekin jännitys iski vasta siinä lavalla. Itse esityksessä ei ollu jännityksestä tietoakaan. Haha, esityksessä siinä kohdassa kun maattiin pitkä aika niin kerkesin vaan ihailla sitä kaunista maisemaa ku tupa täynnä porukkaa ja valoja joka puolella ja tuli vaan esiintyjä olo. Oikeesti, ihan hirvee tyytyväisyys. Ihan hävettää ku kieriskelin siinä ns. suosiossa. Mutta kaipa tuo sen jännityksen kuitenkin voittaa. :) Videota ei olla vielä julkaistu, mutta vinkkaan joskus täällä jonkun linkin jonnekin youtuben tapaseen, niin jotka siellä eivät olleet saavat myös nauttia esityksestämme.
Nyt vähän kauniita kuvia meistä. ♡

Sunnuntaina kisojen jälkeen oli kyllä niin party fiilis, että mentiin heti mäkkäriin tilaamaan 20 kananugettia (vaikka niitä inhoankin) ja jatkettiin sit Niken kämpille. Sekoittelin meille sellaset kivat pienet drinkit. Elisa jäi nukkumaan ku se on niin vanha ja raihnainen, mutta minä ja Nikke mentiin vielä Helien kanssa keskustaan lasillisille. Oikeesti. Lasillisille. Juotiin molemmat tasan yhdet juomat siellä ja paluumatka kesti varmaan 261891 tuntia koska oltiin aivan liian humalassa. Ei missään kaatokännissä kuitenkaan, mutta sellasessa humalassa, että kaikki on tosi hauskaa, kävelemistä täytyy vähän miettiä että pääsee eteenpäin, mutta aamulla muistaa kuitenkin kaiken.
Kävin sitten ilmi, että ne mun drinkkisekoitukset ei ollukkaan mitään hirveen laimennettuja. Isot olut lasit, niihin 1/3 limukkaa ja 2/3 kossun, omppuviinin ja päärynäliköörin sekoitusta. Hip hei minä, musta tulis niin hyvä baarimikko. :---) Yksillä drinkeillä överit, eiku.

täs mun känni ilme vissii.

maanantain krapula bubble tea hetki

En oo nyt saanu itteeni ylös aamusin koska jetlaaagi. Ei vaan, mulla meni niin unirytmi sekasin ja siihen vielä päälle insomnia niin arvatkaa vaa et nukahanko kiltisti kymmenen aikaan ja herään ennen seitsemää kouluun? No en.
Vois huomenna yrittää uudestaan. Otin jopa unilääkkeen, mutta tosin vasta tunti sitten.

Ei täs muuta, moro.

New Chapter

Arvatkaa missä mä oon? :----) No omassa kämpässä! Vihdoinkin! Olin viimeyön täällä ekaa kertaa nukkumassa. Tosin en yksin, kaverini tuli pitämään musta huolta etten kuole yön aikana, kun löin eilen pääni. Ja hengissähän tässä ollaan! Ei ees tullu mitään pahempaa kuhmua eikä päätäkään enään jomota - vähän vaan sattuu kun siihen painaa, mutta ihan oletettavaa tälläinen. Vissiin aika kova pää mulla. :-D Ja ihanat ensiapujoukot ku heti juoksemassa hakemaan jotain kylmää mulle. ♥

Tosiaan, keskiviikkona hain tätä kämppää ja torstaina sain jo muuttaa. Tuntuu kyllä ihan käsittämättömältä. Oon joskus heinäkuun lopusta yrittäny saaha itelle kämppää ja sitten ku saan, niin saan sen heti! Ja kaikkein hauskinta tässä on, että tää on samannimisellä tiellä, ku missä oon aiemminkin yksin asunu. :--D Ja tosiaan, vastapäätä mun kaveria. Tän täyty nyt kyllä olla jotain kohtaloa.

Tänään sit ruvetaan roudaamaan tavaroita tänne. Ku siis, täällä ei oo yhtään huonekaluja tai mitään vielä. Pari patjaa ja petivaatteet ja sit laatikollinen jotain roinaa ja vähän astioita. Siinä se.

Tää asunto kaipaa kyllä vähän laittamista, mutta on tää muuten kyllä oikein kiva. :---) Ja hyvällä paikalla. Oon kyllä lievästi sanottuna aika onnellinen. ❤

True Love's Kiss

Pitkä postaustauko ihan vain sen takia koska mun rakas sairastui ja vajosi koomaan. (Mun läppäri.) Onneksi isäni on käynyt lääkärin kursseja ja toi rakkaani takaisin tajuttomuuden tilasta. Mutta kaikki ei ollut vielä niin kuin piti. Poikaystävälläni oli vakava aivovamma ja kaikki hänet muistonsa olivat pyyhkiytyneet. Jouduimme uusimaan hänen koko olemuksensa. Suurin osa muistoista saatiin kylläkin pelastettua, mutta viikko siinä vierähti. Minun täytyy vielä totutella hänen käyttäytymiseensä, mutta onneksi kaikki on jo parempaan päin. ♥

Onneksi ennen murun sairastumista ostin uuden hyvän ystävän Samin. Vaikka tutustuminen on ollut hankalaa, ja Sam on kuin ihan eri planeetalta, hän on lohduttanut ja tukenut minua näinä vaikeina hetkinä. Sam on lajia Samsung Galaxy Note II. Juu, hän on aika isokokoinen, mutta oikein mukava.

Tämän uuden löydön myötä räpsin kuvia taukoamatta ja kaikki tulevat kuvat on varmaan otettu kännykällä. No ei kuitenkaan. Kyllä mun Canon-Baby pääsee joskus näyttämään taitojaan täälläkin. Olen myös päässyt instagramin ihmeelliseen maailmaan ja mua saa seurata.

Olen myös ollut työssäoppimassa joka on syönyt aikaani myös hirveästi. 6 tuntia päivässä ja koko aika kiireistä. Ihan kuollut kotiin päästessä. Kyllä siihenkin tosin tottui.

Siinä oli vähän nopeita kuulumisia. Nyt uni kutsuu. Kaikenlaista jännää tulossa. Huui.